Riistanhoito

Riistanhoidon tarkoitus on parantaa riistaeläinten elinoloja ja turvata niiden ravinnonsaanti vaikeissakin oloissa. Kaiken luonnon hyödyntämisen tulee tapahtua kestävän käytön periaatteen mukaisesti. Metsästyksessä tämä tarkoittaa riistanhoitoa ja riistakannan verottamista kannan tuoton mukaisesti. Riistanhoito on ollut osa metsästystä halki vuosisatojen, mutta järjestyneempiä muotoja se alkoi saada viime vuosisadan puolivälissä. Riistanhoidon perusajatus on säilynyt hyvin samanlaisena halki edellisen vuosisadan, menetelmät vain ovat kehittyneet ja tehostuneet, resursseista puhumattakaan. Levon metsästysseura ry:n riistanhoito perinteet ovat pitkät. Käytännössä toimet jalkautuvat, kun seuralle valitaan vuosittain riistanhoitotoimikunta, jonka tehtäväalueeseen kuuluu suunnitella, päivittää ja ohjeistaa alueella tapahtuvat riistanhoidolliset toimenpiteet. Riistanhoitotoiminta on yksi luonnollinen osa seuran toimintaa.

Pienriista

Pienriistasta hoidon ja ruokinnan piirissä ovat jänis, rusakko, sorsalinnut, sepelkyyhky ja metsä- ja peltokanalinnut. Sorsalintuja ruokitaan viljalla alueen vesistöissä ja varta vasten perustetuilla riistapelloilla, jotka mahdollisuuksien mukaan on sijoitettu vesistöjen läheisyyteen. Rikkonainen maaseutuympäristö tarjoaa jäniksille ja rusakoille ruokaa ja suojaa ympäri vuoden, mutta etenkin lumisina talvina seuramme jäsenet ruokkivat jäniksiä esim. heinillä ja kaadetuilla haavoilla. Sepelkyyhkylle on kylvetty ruokaisia hernemaita ja erillisiä ruokintapaikkojakin on perustettu.

Metsä- ja peltokanalinnut ovat alueellamme suhteellisen vähälukuisia. Vuosittain tehdyillä rauhoituksilla ja saaliskiintiöillä pyritään turvaamaan kanalintujen kannan kehitys jatkossa. Metsäkanalinnuista teeri käyttää parhaiten hyväkseen riistapeltoja. Myös jokunen metso vierailee paikoilla. Peltoalueilla fasaanit ja peltopyyt ovat kiitollisia vieraita riistapelloilla ja viljalla täytetyillä ruokinta-automaateilla.

Hirvieläimet

Levon Ms:n alueen tärkeimmät riistaeläimet ovat hirvi ja valkohäntäpeura. Hirviä ammutaan vuosittain 10–20 ja peuroja sadan molemmin puolin. Peurat ovat sopeutuneet Levon alueelle hyvin, mutta silti metsästysseuran jäsenet harjoittavat aktiivista talviruokintaa kannan laadun turvaamiseksi. Lisäksi ruokintapaikkojen oikealla sijoittelulla saadaan vähennettyä kolareita ja viljelyksille aiheutuneita tuhoja. Metsästyksen tarkka suunnittelu ja sen kohdentaminen oikeisiin eläimiin takaa jatkossakin terveen ja elinvoimaisen peurakannan alueillemme.

Hirvieläinten ruokintapaikoilla käytetään pääasiassa viljaa, jota kuluu useita tuhansia kiloja vuodessa. Lisäksi jäsenet ostavat tai saavat käyttöönsä vuosittain suuren määrän juureksia, jotka maistuvat hirvieläimille mainiosti. Seuran alueella on myös perustettuja riistapeltoja, joissa viljellään rehukaalia, hernettä, härkäpapua ja eri viljalajeja. Pääasiassa hirvieläimille tarkoitetut riistapellot tarjoavat suojaa sekä ravintoa myös riistalinnuille ja jäniksille. Riistapeltojen ja ruokintapaikkojen yhteydessä pidetään usein myös nuolukiviä, joista hirvi- ja muut riistaeläimet saavat tärkeitä hivenaineita.

Pienpedot

Seuran jäsenet harrastavat aktiivista pienpetopyyntiä kantojen kurissa pitämiseksi. Pahimmat riistatuholaiset ovat kettu, sekä tulokaspedot minkki ja supikoira. Levon metsästysseura on ollut aktiivisesti mukana Pirkanmaan ympäristökeskuksen rahoittamassa hankkeessa, jossa tarkoituksena on vähentää tulokaspetojen määrää Natura 2000 vesialueilla. Pienpetoja pyydetään ”passiivisesti” raudoilla ja elävänä pyytävillä loukuilla, jotka pitää kokea vähintään kerran vuorokaudessa. Seurassa on myös joukkio ajo- ja luolakoirilla metsästystä harrastavia. Ketuille ja supikoirille ei näin rauhaa Levon alueilla suoda. Etenkin supikoiran metsästys on riistanhoidollisesti kiitollinen toimi, sillä ilman metsästystä kanta kasvaisi nopeasti maassa pesivien lintujen kannalta kestämättömäksi.

Jokaisen Levon Metsästysseura ry:n jäsenen ohjeena on:

  1. Tee käytännön riistanhoitoa, levitä riistanhoitotietoutta, kokeile ja kehitä uusia hoitomenetelmiä.
  2. Varmista riistanhoitosi onnistuminen toiminnan suunnitelmallisuudella, tavoitteellisuudella ja pitkäjänteisyydellä.
  3. Tee osuutesi riistanhoidosta vain toimintamahdollisuuksiesi ja vointisi mukaan, sopeuta toimintasi alueen muihin hoitotarpeisiin.
  4. Tee riistanhoitoa myös metsästämällä valikoivasti, säästä tuottavimmat yksilöt.
  5. Opettele olemaan aina luonnossa liikkuessasi riistanhoitaja ja luonnon suojelija.